1. |
Riian Rumba
04:59
|
|||
|
En muista enää milloin
ja kuinka tänne jouduin
uskonut en silloin
etten ehkä palaisi
Viattomasti illoin
kapakoihin unohduin
tunsin hetket onnen, ilon
kun laulu soi ja viini virtasi
Riian rumba nyt soi
Riian rumba nyt palaa
yön syvyyksistä kumpuaa
Riian rumba nyt soi
helvettiin mut joi
Vuosisatojen kodittomat kaiut
vaeltavat kortteleissa
melankolian äänetön haiku
kujilla, porttikongeissa
Tuskin olen ainut
joka näissä kortteleissa
syvissä vesissä on uinut
rukoillut henkitoreissaan
Huoneessa tuoksuu kuolema
tapetti kasvaa kärpässientä
en ole ehkä täällä huomenna
Jumala, vielä tilkka tulilientä
Riian rumba nyt soi
Riian rumba nyt palaa
yön syvyyksistä kumpuaa
Riian rumba nyt soi
helvettiin mut joi
|
||||
2. |
Etsin Sydäntäsi
03:03
|
|||
|
Mä etsin tyttöäni joka kylästä
kultaani joka kaupungista
mulla on sydän sirpaleina
mulla on koti kappaleina
Etsin sydäntäsi joka satamasta
kultaani joka kapakasta
kotia joka korttelista
taivasta joka ikkunasta
Mulla on tyttö sydämessä
rakas aina mielessä
koti aina siellä missä
satun kulkemaan
Etsin sydäntäsi joka satamasta
kultaa joka kapakasta
mulla on katto korkealla
mulla on kynnys matalalla
|
||||
3. |
Tallinnan Taivaan Alla
03:52
|
|||
|
Laiturilla sinua yhä odottelen
musta meri edessäni siintää
yksinäisyyden aallot
mieltäni syö
en enää tuskaa tunne
en rakkauteen usko
Korjatkaa luuni, ryökäleet,
henkeni on jo kaukana
aavan meren tuolla puolen
Tallinnan taivaan alla
laulamme laulua rakastavaisten
tanssimme tanssia hidasta
niin hidasta että aika unohtaa meidät
Tallinnan taivaan alla
Tässä ja nyt, tämä hetki.
on ikuisesti ikuinen!
syksyisessä puistossa,
auringon viimeisten säteiden koittaessa,
sateisella kadulla,laivojen jättäessä sataman,
sateenvarjot himaan unohtuneena,
tarjoamme kodittomalle
hymyn ja
poliisille pähkinän purtavaksi
Korjatkaa luuni, ryökäleet,
henkeni on jo kaukana
aavan meren tuolla puolen
Tallinnan taivaan alla
laulamme laulua rakastavaisten
tanssimme tanssia hidasta
niin hidasta että aika unohtaa meidät
Tässä ja nyt, tämä hetki.
ikuisesti ikuinen!
Ja tango vie meitä kuin
kuin hulluja hevosia argentiinan aroilla!
|
||||
4. |
Pienet Hartaat Mummot
02:13
|
|||
|
pienet hartaat mummot
kitkevät ja kuoppivat
saavat ankaran maan
puhkeamaan vihreään hymyyn
pienet hartaat mummot
kauppaavat muovikasseja
metrotunneleissa
valtateiden varsilla
pienet hartaat mummot
tekevät ristinmerkin
laulavat hartaita virsiä
isoissa kirkoissa
pienet hartaat mummot
hautaavat sankari-poikansa
päästävät maan hiljaisten
pienen itkun
pienet hartaat mummot
rukoilevat lapsen lapsilleen
parempaa elämää
valoisaa tulevaisuutta
pienet hartaat mummot
antavat kissoille maitoa
lentävät keveästi vilkuttaen
taivaaseen
|
||||
5. |
Mä Oon Katuu
04:36
|
|||
|
Mä oon katuu,
tyhjää latuu
Mä oon katuu,
mustaa satuu
Mä oon katuu,
tyhjii flindoja
Mä oon katuu,
vedättäjien satuu
Mä oon katuu,
missä moni tarttis apuu
Mä oon katuu
mä poimin sateenkaareja
kadonneille kaiffoille
joilla paloi sininen silmissään
Mä pomin auringon säteitä
sulle siskoni kadun
Mä oon katuu,
tyhjää latuu
Mustaa satuu
sori jos olin kusipää
sori jos en jeesannu
sori jos tein oharit
sori jos fuulasin
Mykistämme liikkeen tunnistimet
raivotautiset dobermannit
pimeät pampunjatkeet
Olemme polttomerkittyjä
kirottuja, kapisia, verisiä lapasia
alkukoirien vaahto kielillämme
haistelemme yön tuoksuja
Susien lailla vaellamme yössä
sielumme ulisevat ja vikisevät
silmistämme paistaa nälkä ja vilu
Luolassa odottaa lämpö ja lepo
nuolemme aavojamme
nuotion hiilloksen äärellä
näemme unta susien taivaasta
|
||||
6. |
Veljeni
03:31
|
|||
|
Veljeni oli korvasienien kaveri
kuunteli metsän säkeitä
kuusenkerkkojen kujertelua
haapojen huminaa
lehtojen lemmen huokauksia
ja ryteikköjen ryminää
Näen sinut yöllä
revontulien loistaessa
huskyjen valjakossa
matkalla
äärettömyyteen
Tähdet ovat runojasi
linnunradan maitoa
meille imeväisille
Kun rakas ystävä kuolee
kuolee pala myös sinua
kalpea ymmärrys, nopeasti kiitävän elämän
rajallisuudesta
meitä kaikkia odottavasta ikuisuudesta
ja äärettömyydestä
tic,tac kello käy, mikä saa meidät jatkamaan...
ohikiitävän pääskysen lento
vai pihalla hyppivän rusakon riemu.
niinkuin kulta sulaa tietyssä lämpötilassa
sulaa myös ihmisen sydän
ehkä se on kauneinta meissä
|
||||
7. |
||||
|
Nuoruuteni on ihollani arpista nahkaa
Rikki naarmutettua vinyyliä
rahisevia muistoja
haudallasi uhrausin viiniä ja mirhaa
polttaisin jointin jos toisenkin
ellei ranskalainen santarmi valvoisi...
Elämäni keskipisteessä
pysähtynyt sointu
etsii onnea ja harmoniaa
vaikka skitta on epiksessä
ja styrkkari kanissa
Pitkätukkainen nuori mies
tuo ruusun hsudallesi
sitten tulevat nuoret tytöt
lyhyttukkaiset
toinen hymyilee kun salamavalo
välähtää
Liskomiehen on luotava nahkansa
Muutosten kirjan mukaan
ajattelen
James Douglas Morrisonin haudalla
|
||||
8. |
||||
|
Each man kills the thing he loves,
Some do it with a bitter look, Some with a flattering word,
The coward does it with a kiss,
The brave man with a sword!
Some kill their love when they are young, And some when they are old;
Each man kills the thing he loves,
By each let this be heard,
For each man kills the thing he loves, Yet each man does not die.
Some strangle with the hands of Lust, Some with the hands of Gold:
The kindest use a knife, because
The dead so soon grow cold.
Some love too little, some too long, Some sell, and others buy;
Some do the deed with many tears, And some without a sigh:
For each man kills the thing he loves, Yet each man does not die.
|
||||
9. |
Uhka
02:14
|
|||
10. |
Roman Poem
04:42
|
|||
|
The whore is queen, her throne a ruin, her land a piece of shitty field, her sceptre a purse of red patent leather: she barks in the night,
dirty and ferocious as an ancient mother:
she defends her possessions and her life.
The pimps swarming around
bloated and beat
with their Brindisi or Slavic moustaches are leader, ruler:
in the dark they make their hundred lire deals, winking in silence, exchanging passworda: the workd, excluded, remains silent about those who have excluded themselves, silent carcasses of predators.
in the open spaces
where on thinks the city ends
where instead it behins again
hostile, begins again a thousands times with bridges
and labyrints, foundations and
diggins, behind a surge of skyscrapers covering whole horizons.
In the ease of love
the wretch feels himself a man,
builds up faith in life,
and ends despising all who have a different life.
The sons throw themselves inti adventure
secure in a world which fears them an sex.
Their piety us in being pitiless,
their strength in their lightness,
their hope in having no hope.
|
||||
If you like Ari Taskinen, you may also like:
Electromagnetic Dust
by Concussed
This mesemerizing dark ambient record uses chiaroscuro swirls of sound to replicate its maker’s real-life experiences.
go to album
Precipice of the Void
by Concussed
Gripping dark ambient songs that expand endlessly, with ghostly vocals and haunting textures.
go to album
The latest from UK experimentalist Marcus Hamblett occupies serene musical territory, its songs flirting with jazz & electroacoustic music.
go to album
The experimental producer applies her ambient techniques to what is essentially a singer-songwriter record.
go to album
Trying is all we ever can do.
by EYEMNOBDY
featured on Bandcamp Radio Apr 19, 2024
go to album
The Fifth Season (Versions)
by Lafawndah
featured on Bandcamp Radio Apr 9, 2024
go to album
featured on Bandcamp Radio Apr 9, 2024
go to album
